Viittomakieli

Hei!

Osaatko viittomakieltä? Tiesitkö, että Suomessa on noin 5 000 suomalaista viittomakieltä äidinkielenään käyttävää ihmistä? Kun lasketaan mukaan muuten viittomakieltä tarvitsevat (ml. heikkokuuloiset), viittomakieltä käyttävien ystävät ja omaiset  ja työkseen viittomakielen tekemisissä olevat, viittomakielen käyttäjien lukumäärä nousee lähes 15 000 ihmiseen.

Kantti tuo yhdessä Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion kampuksen kanssa näiden sivujen kautta esille viittomakielen alkeita, viittomakommunikaation perustietoa, viittomakielistä kulttuuria, tulkkiopetuksen nykypäivää ja yleisesti viittomakieleen liittyvää materiaalia.

 

Harjoittelu:

» Viittomakielen alkeita -sivukokonaisuus

» Viittomakommunikaatio-sivukokonaisuus

» Sormiaakkoset

» Sormiaakkosgeneraattori

» Sormiaakkostesti

Kuva: Kimmo Salvén

 

Ohjelmat:

» Viittomakommunikaatio
puheen kehityksen tukena

» Matkalla ammattiin:
Viittomakielentulkkiopiskelija
valmistuu kahden kielen ja
kulttuurin asiantuntijaksi 

Viittomakielentulkit sijoittuvat hyvin työelämään

Viittomakielentulkkien työtilanne on hyvä ja työvoiman kysyntä alalla suurta, todetaan tuoreessa viittomakielentulkkien työelämäänsijoittumista selvittäneessa tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan työmarkkinat ovat viime vuosina olleet vakaat samalla kun tulkkien työoikeudellinen asema on parantunut.

Kirkon kuurojentyö antoi kuuroille väylän yhteiskuntaan

Tuore tutkimus osoittaa, että 1900-luvun alun kirkon kuurojentyöntekijät olivat merkittäviä sillanrakentajia kuurojen yhteisölle. Puolen vuosisadan ajan kuurojenpapit olivat ainoat valtion viittomakielentaitoiset työntekijät. Sekä kuurojenpapit että -diakoniatyöntekijät pyrkivät myös muokkaamaan kuulevien asenteita kuuroja kohtaan.

Verkkosivusto opiskelutulkkauksen tueksi

Humanistisen ammattikorkeakoulun uudella sivustolla kerrotaan laajasti mutta käytännönläheisesti opiskelutulkkauksesta. Sivustolta selviää esimerkiksi mistä opiskelutulkin saa, kuinka tulkin kanssa työskennellään ja kuinka opettaja voi huomioida viittomakielisen tai kuulovammaisen opiskelijan.

Puhevammaisten tulkkipalvelu vammaispolitiikan välineenä

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Anja Saarisen väitöstutkimuksen kohteena on Kuopiossa vuosina 2001–2003 toteutettu puhevammaisten tulkkien tutkintoon johtava koulutus. Tutkimuksessa selvitetään tulkkikoulutuksen toimivuutta vammaispolitiikan välineenä, sen kehittämishaasteita ja koulutuksen työmarkkinavaikutuksia.

Kansainvälistä viittomista HUMAKissa

Humanistisessa ammattikorkeakoulun Helsingin kampuksella on koolla viitottujen kielten tulkkeja yhdeksästä eri maasta. Tulkit osallistuvat yhteiseurooppalaiseen master-tason viittomakielentulkkikoulutukseen Degree Programme in Sign Language Interpreting (EUMASLI) -koulutusohjelmaan.